Case: Valokuvanäyttely

Mennyt vuosi toi monia huippuhetkiä, joista ensimmäinen oli oman valokuvanäyttelyn avautuminen Marski by Scandic -hotellin galleriatilassa tammikuun lopussa.

Kun joku vuosi aikaisemmin olin saanut tilaisuuden toimittaa kuviani lähes jokaiseen hotellin huoneeseen, sain nyt vapaammat kädet kuvien valinnassa.

Näyttelyn nimeksi tuli “My Funky Wonky Helsinki”. Halusin näyttää kuinka monia ja erityisiä puolia tästä kansainvälisessä vertailussa pienestä kaupungista voi löytää.

Meiltä löytyy kansainvälisyyttä: sambakarnevaalia, kohtaamisia kuin ranskalaisessa elokuvassa ikään ja makuja kaikkialta maailmasta.

Onnellisuus on meille usein hiljainen, oma ja iloinen asia.

Pikaisesti ajatellen saatamme vaikuttaa värittömiltä, mutta värimaailma ympärillämme on rikas. Ei niinkään räikeä tai roiskuva vaan usein lämmin ja murrettu.

Kun kirkkaita sävyjä löytyy, häikäisevät ne sitäkin voimakkaammin.

Vaikka värejä voi löytää myös pitkinä pilvikatteen alla vietettävien jaksojen aikana, on aurinko sitäkin arvokkaampi luonnonvara, kun sitä on tarjolla.

Olen vaellellut kaupungilla etsien pieniä hetkiä ja tilanteita…

… ja miksei vähän suurempiakin!

Valokuvaus on usein kolmiulotteisen elämyksen tallentamista kaksiulotteiseksi vaikutelmaksi. Rakastan tilanteita, missä pystyn todellisuuden kaksiulotteisuuden, kuten rakenteet ja heijastukset, ottamaan mukaan kuvaan omina “kerroksinaan”.

Uimari talvisella Katajanokalla oli näyttelyn vanhin kuva. Halusin sen mukaan, koska se oli aikanaan ollut vahvasti ehdolla yhdeksi hotellihuoneisiin päätyneistä kuvista, mutta karsiutui viime hetkellä pois joukosta.

Nyt viimein saatoin ottaa sen uudelleen esiin ja koota sen ympärille oman muotokuvani Helsingistä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

%d bloggaajaa tykkää tästä: